Vielä kerran myymisestä

Olen pitkästä aikaa osallistunut aktiivisesti keskusteluun osakemarkkinoiden tilasta. Olen törmännyt useisiin osakemarkkinoiden hintatasosta varoitteleviin kirjoituksiin, mutta niissä systemaattisesti ohitetaan se vaihtoehto, että osakkeiden rikkaan markkinahinnan voi myös perustellusti jättää huomioimatta.

Tämä on kuitenkin aivan eri asia kuin väittää, että nyt ei kannata myydä osakkeita. Yleinen väite siis kuuluu: osakemarkkinoiden korkean hintatason vuoksi kannattaa myydä ainakin osa osakeomistuksista.

Minun mielestäni ennen myyntipäätöstä sijoittajan kannattaa pohtia hintatason lisäksi myös muita kysymyksiä:

  • Mitä myynnillä haluaa saavuttaa? Salkun riskitason alentamista vai jotain muuta?
  • Mitä tapahtuu salkun pitkän aikavälin tuotto-odotukselle (paraneeko tuotto-odotus)?
  • Mitä myydyistä osakkeista/rahastoista saaduille varoille tapahtuu seuraavaksi? Onko tämän seuraavan sijoituksen jälkeen tiedossa uusia muutoksia? Kuinka todennäköistä on tehdä useita onnistuneita muutoksia peräjälkeen?

Tällä kirjoituksella haluan lähinnä korjata niitä tulkintoja kirjoituksistani, että mielestäni osakkeiden myyminen ei kannattaisi. Myyminen voi juuri nyt olla järkevä toimenpide, jos se palvelee sijoittajan pitkän aikavälin tavoitteita.

Esimerkkinä voisin mainita sijoittajan, joka kurssien laskiessa joka tapauksessa myy osakkeitaan. Hänelle voisi olla hyödyllistä myydä jo nyt, hyvän sään aikaan.

Myynnin pohtimisen sijaan haluan ensin lähestyä osakesijoittamista eri näkökulmasta. Yleisin kysymys kuuluu, mitä juuri nyt kannattaa tehdä. Ja tähän kysymykseen vastaamiseen vaatii arvioita siitä, mitä markkinoilla tapahtuu seuraavaksi (ja tähän kysymykseen ei oikein kenelläkään ole mitään järkevää sanottavaa).

Väistän kysymyksen ja kysyn sen sijaan: mitä asioita kannattaa välttää, jotta hyvä tuotto olisi mahdollinen? Tähän kysymykseen vastaaminen on yksinkertaista. Meillä on nimittäin varsin tarkasti tiedossa, miten hyvä tuotto on saavutettu aikaisemmin. Tutkimustiedon valossa on selvää, että aktiivinen salkunhoito (varoja vaihdellaan aktiivisesti sijoituskohteesta toiseen) ei paranna tuottoa, se heikentää sitä. Asian voi myös osuvasti ilmaista siten, että parhaat tuotot on saavutettu sellaisissa salkuissa, joihin osakkeet näyttävät unohtuneen.

Tästä seuraa luonnollisesti kysymys, että eikä tuotto pitkäjänteisen omistajan salkussa määräydy salkun sisällön perusteella? Tuotto siis riippuu salkun sisällöstä, eikä kaikkia osakkeita kannata omistaa vuosikymmeniä.

Tähän kysymykseen esitän vastakysymyksen: jos et osaa valita tuottavia osakkeita, miksi valitset osakkeesi itse? Jos et osaa, paraneeko tilanne, kun myyt osan omistuksistasi? Ja tässä tapauksessa myyminen voi hyvinkin olla kannattava päätös. Myyminen on osa oppimisprosessia, ja omista virheistä oppii parhaiten. Aktiivisuus sijoittamisessa ei ole välttämätöntä kehittyäkseen sijoittajana, mutta se on kuitenkin se tyypillinen polku. Pääsyy heikkoon tuottoon ei kuitenkaan ole itse aktiivisuus vaan osaamattomuus.

Jos mielestäsi osaat valita tuottavat osakkeet, myyminen ei silti ole ainoa vaihtoehto, kun hinnat karkaavat korkeiksi. Voi aivan hyvin olla, että et löydä hyvän yhtiön tilalle toista parempaa. Riskinä myynnissä on siis se, että ostat tilalle jotain halvempaa, joka ei kuitenkaan pitkällä aikavälillä tuota yhtä hyvin kuin myymäsi yhtiö. Jos jätät myynnistä saadut rahat tilille odottamaan pörssiromahdusta, niin tarvitset melko suuren laskun ja melko pian, jotta myynti kannattaa (verojen jälkeen). Tällä hetkellä laskumarkkinan todennäköisyys on kasvanut, mutta silti kuluvankaan vuoden pörssikehityksen ennustaminen on ollut huomattavan vaikeaa.

En siis osaa antaa yleistä ohjetta kysymykseen, kannattaako nyt myydä osakkeita. Yksittäisen sijoittajan omalla toiminnalla on lähes olematon vaikutus markkinakehitykseen. Tämän vuoksi on tärkeämpää pohtia, miten itse toimii erilaisissa tilanteissa. Tulemme jatkossa varmasti kokemaan myös ikävältä tuntuvia kurssilaskuja. Mutta ei siinä ole mitään yllättävää. Lumisade alkaa vähitellen hiipumaan täällä Etelä-Suomessa, mutta kohta on taas joulu. Se ei kuitenkaan estä elämästä hyvää elämää Suomessa.

Älä jää jumiin olosuhteisiin tai niiden muutoksiin. En myynyt lumikolaa, laitoin sen varastoon talteen, koska kesän jälkeen on taas talven vuoro (ja onhan tässä välissä myös juhannus). Samalla tavalla olen varautunut halpojen osakehintojen varalle varastoimalla käteistä, mutta en varsinaisesti pelkää kurssilaskua. Miksi pelkäisin? Kun katsomme pörssihistoriaa, niin jokainen kurssiromahdus on ollut oiva ostotilaisuus. Miksi seuraava romahdus olisi poikkeus tästä säännöstä?

Ja on tietenkin pienen pieni mahdollisuus, että seuraava romahdus on lopullinen. Se on osa sitä riskiä, jota osakesijoittaja kantaa. Ja sille riskille tarjoutuu tuotto, mutta se ei tule kaikille, se tarvitsee osata ottaa talteen. Näitä tapoja on monia, mutta suosituimmat vain eivät toimi kovin hyvin.

Helmikuu 2016

Reilu vuosi sitten osakemarkkinoiden tilanne näytti vaikealta, ja talousmedia oli täynnä negatiivisia näkemyksiä. Oli tietenkin mahdollista, että nousumarkkina olisi tuolloin tullut tiensä päähän, ja tuosta olisi alkanut laskumarkkina. Monelta kuitenkin unohtui tuolloin se, että käänteitä on hankala tunnistaa eikä tulevaa kehitystä näe pörssikäppyrästä, P/E-luvusta, osinkoprosentista eikä eläkeyhtiön johtajan mielipiteestä.

Tilanne on tänään aivan yhtä epäselvä. Osakemarkkinan nousu voi jatkua tai kääntyä laskumarkkinaksi. Onko todella niin, että tuottavin tapa sijoittaa on lyödä vetoa siitä, kumpi näistä toteutuu (ja unohtaa se mahdollisuus, että sahataan paikallaan pari vuotta)?

”Our plans miscarry because they have no aim. When a man does not know what harbour he is heading for, no wind is the right wind.”

-Lucius Annaeus Seneca-

Jaa:

Color Skin

Nav Mode