Berkshire Hathaway (2. osa)

Miten vannoutunut arvosijoittaja Warren Buffett päätyi vuonna 1972 sijoittamaan ”kalliiseen” yhtiöön? Mikä teki näin suuren muutoksen mahdolliseksi?

Viimeisimmässä Berkshire Hathawayn yhtiökokouksessa sekä Buffett että Munger kiittelivät onneaan siitä, että heillä ei ole suuria sijoituksia vähittäiskauppayhtiöissä. Yksi tärkeä asia tämän taustalla on se, että heillä oli 60-luvulta varsin tuskallisia kokemuksia vähittäiskaupasta.

Näillä herroilla oli omakohtainen kosketuspinta vähittäiskauppaan, sillä he molemmat työskentelivät nuorena samassa kaupassa, mutta kuitenkin eri aikaan. Toimiala kiinnosti heitä, joten 1960-luvulla Buffett Partnership teki sijoituksen naisten vaatteita myyvään ketjuun. Buffettin ja Mungerin onneksi tämä kokemus oli niin tuskallinen, että heidän halukkuus haukata tätä omenaa uudelleen oli korkealla. Jos kokemus olisi ollut edes lievästi positiivinen, he voisivat olla tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa Amazonin tuoman kilpailupaineen kanssa.

Pidän todella paljon Buffettin ja Mungerin rehellisyydestä. He myöntävät suoraan, että tekivät virheen, kun eivät sijoittaneet Amazoniin tai Googleen. Tämän lisäksi he sanovat avoimesti, että aikaiset kokemukset vähittäiskaupoista saivat heidät olemaan varovaisia tämän vaikean toimialan kanssa.

Buffettin aikaiset virheet ovat myöhemmin olleet suureksi eduksi. Näkemällä läheltä bisnestä, jossa pöydälle vyöryy vaikeita ja ikäviä ongelmia päätettäväksi on voimakas kokemus. Tällaisen jälkeen Buffett ja Munger oppivat arvostamaan hyvää bisnestä, jossa ongelmat ovat paljon helpompia.

Buffett ja Munger eivät siis olleet niin briljantteja, että olisivat heti osanneet sijoittaa parhaalla tavalla, mutta he ottivat omien kokemustensa opit tosissaan. Ostamalla halpoja yhtiöitä sai tuta, mitä huonon yhtiön johtaminen ja omistaminen on. Tämän kokemuksen jälkeen he olivat valmiita maksamaan ”kalliin” hinnan yhtiöstä, jolla oli mahdollisuus nostaa makeisten hintoja ja lisätä voittoja helposti.

 

”Investors should remember that their scorecard is not computed using Olympic-diving methods: Degree-of-difficulty doesn’t count. If you are right about a business whose value is largely dependent on a single key factor that is both easy to understand and enduring, the payoff is the same as if you had correctly analyzed an investment alternative characterized by many constantly shifting and complex variables.” Warren Buffett, 1994

 

Hämmästyttävää tässä on kuitenkin se, että Buffettiltakin meni 20 vuotta ymmärtää tämä asia. Osittain tämä johtui siitä, että arvosijoittamisen ”isän” Benjamin Grahamin vaikutus nuoren Buffettin ajatteluun oli voimakas. Graham oli 1950-luvun olosuhteissa oiva oppi-isä, mutta maailman muuttuessa hänen yksinkertaiset osakesijoitusten valintakriteerinsä kävivät auttamattoman vanhentuneiksi.

Pointtina tässä kirjoituksessa (if any) on siis se, että edes sijoittamisen mestareille reitti huipulle ei tullut helposti, nopeasti ja ilman virheitä. Itse asiassa virheillä oli aivan ratkaiseva merkitys siinä, että he päivittivät omaa käsitystään sijoittamisesta ja jatkoivat kohti kehittyneempää sijoitustapaa.

portaat

Ohessa on video Charlie Mungerin puheesta opiskelijoiden valmistujaistilaisuudesta. Monen hyvän neuvon lomassa Munger kommentoin Berkshiren ja Buffettin menestystä seuraavasti: ”Jos Warren ei olisi ollut oppimiskone (learning machine), että olisi ikinä kuulleet meistä.”

Jaa:

Color Skin

Nav Mode